Siirry pääsisältöön

Pottaharjoittelua

Tämä teksti ei nyt kerro vauvan vessahätäviestinnästä, koska niin hyvin en osaa lukea lastani, että tietäisin milloin hänellä on pissahätä. Ainakaan vielä. Aloitimme silti pottaharjoittelun satunnaisesti jo lapsemme ollessa n. 5kk, jolloin hän sai luvan istua pieniä hetkiä. 7 kk kohdalla hän oppi istumaan ja sen jälkeen pyrimme käyttämään häntä potalla aina aterioiden ja päiväunien jälkeen. Huom! Pyrimme siis vain, eli ollessamme kotona.




Pissit tule melkein aina, kakat hän tekee melkein aina syödessä ja vaikka kuinka yrittää silloin keretä potalle, ei yleensä kerkeä. Muutaman kerran Tilda on kyllä potallekin kakannut. Joka kerta kun sinne jotain tulee, kehutaan kovasti ja taputellaan käsiä. Tätä kirjotusta raapustellessa, luin kuitenkin ruotsalaiselta Blöjfri bebis, ettei tulisi tehdä asiasta niin isoa numeroa, vaan ainoastaan todeta, että nyt nyt pissit/kakat. Luonnollinen asia, joten ei tulisi tehdä siitä asiaa, mistä lapsi kokee painetta. Nyt sitten siirrymme sitten tähän. 

Tätä harjoittelua tehdään ihan vain leikkimielessä ja pyritään vaan opettamaan jo pienestä asti, miten siinä istutaan. Idea saatiin oikeastaan serkkupojalta, jolle tehdään samaa. Hän on kyllä lahjakkaampi pottakaakkaaja, kuin meidän neiti. En tosiaan edes tiennyt, että tästä asiasta on niin paljon tietoa netissä kun on.




Tilasin ensiksi Verkkokauppa.com:ista tällaisen, mielestäni maailman söpöimmän sekä rumimman potan samaan aikaan. Milla & måns piupiu pottatuolin. Ongelma tuli kuitenkin nopeasti vastaan, se on tällaiselle pikkuihmiselle vielä aivan liian korkea :( Jouduin siis ostamaan toisen. Siihen en raaskinut laittaa paljon rahaa, joten läheisestä Prismasta löytyi halpa, pieni, peruspotta. Onhan sekin omalla tavallaan aika söpö. Miten se onkaan näiden lastentavaroiden kanssa aina niin, että aina käy juuri tällaisia mokia. Enhän minä vaan tajunnut ajatella tuota asiaa etukäteen..


Vauvan vessahätäviestinnästä sen verran, että jos olet kiinnostunut aiheesta, niin Facebookista löytyy ainakin kaksi hyvää ryhmää: VVV-perheet ja Ruotsalainen Blöjfri bebis. Kirjallisuutta löytyy myös runsain mitoin kyseisestä aiheesta, mutta itse koen saavani näistä ryhmistä hyvin tietoa aiheesta. Olemmehan nyky-yhteiskunnassa sen verran tottuneita vaipankäyttäjiä, että tällainen aihe ei ole ennen lapsen saantia ainakaan itselleni tullut vastaan.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyöräkärry

Jo ennen lasta olen haaveillut pyöräkärrystä, en tiedä miksi, mutta ne on aina kiehtonut minua omalla tavallaan. Oli siis melkeinpä itsestäänselvyys, että hankin meille sellaisen. Keväällä, lumen sulattua pois, aloin heti tutkia asiaa tarkemmin. Hyvin monessa paikkaa suositeltiin ostamaan ns. Kunnon kärryn (lue: kalliimman), koska halvemmat mallit on esim. Hyvin painavia ja raskaita vetää.  Kaksi merkkiä jäi siis, Thule ja Croozer. Seuraava asia, mikä oli myös minulle itsestäänslvyys, oli että kärry hankitaan käytettynä, koska minulla ei olisi mitenkään varaa uuteen. Sitten piti päättää, ostaisinko yksi-vai kaksipaikkaisen..No, tässä ajattelin lähinnä nyt Tildan ja hänen serkkupojan kannalta asiaa. Toki aina täytyy miettiä myös tuleeko meille ehkä joskus toinen lapsi, mutta meillä ei ole tarkoitus hankkia lapsia hyvin pienellä ikäerolla ainakaan. Koskaan ei toki tiedä, miten käy yms. Mutta näin olemme ajatelleet. Päätin nyt silti, että halusin kaksipaikkaisen kärryn. Onpa

Angelcare vaipparoskis

Tarvitseeko vaipparoskista? Rehellinen vastaukseni on, ei. Tosin, jos hoitopöytä on pitkän matkan päässä keittiönroskiksesta ja haluat pitää hajut poissa, tämä on kyllä erittäin kätevä. Tätä ei oikeasti tarvitse tyhjentää, ennenkuin se on täynnä. Se ei päästä hajuja läpi eikä meidän koirat pääsisi sitä edes vahingossa penkomaan. Ison miinuksen tämä saa tosin siitä, että täyttökasetteja täytyy aina tilata netin kautta (ja monesti ne on loppu varastosta). Prismasta ja Lastentarvikkeesta löytyy kyllä Tommee Tippee -merkin kasetteja, mutta ainakin Lastentarvikkeen myyjän mukaan, ne ei satu Angel care -roskikseen. Ostimme tämän oman verkkokauppa.com:ista , kun kävimme Helsingissä lomalla ennen vauvan syntymää. Sieltä sitten tilaan nuo vaihtokasetit aina. Jälkiviisaana ostaisin ehkä nyt tuon Tommee tippee -merkkisen, koska olisi huomattavasti helpompi ostaa niitä vaihtokasetteja siihen. Meiltä tämä saa äänen.

Itkuhälytin vai radiopuhelin?

Emmin melko pitkään itse näiden kahden välillä? Pidin välillä taukoa ja aloitin aiheen tutkimisen aina vähän ajan päästä uudestaan. Loppupeleissä päädyin kuitenkin ihan itkuhälyttimiin, koska ajattelin ettei kantavuutta tarvitse niissä olla aivan järjettömästi ja koon puolesta saa olla mielummin pienemmät kuitenkin. Halusin myös hälyttimiin lämpömittarin (sitä ei taida olla radiopuhelimissa). Ehdoton ominaisuus oli myös akkutoimiset hälyttimet. Tänä päivänä suurin osa itkuhälyttimistä vaati vieläkin verkkovirran ainakin siihen vauvan osaan. Meillä on siis Neonate- BC 5700D hälyttimet, joissa on todella hyvä kantavuus, muttei kuitenkiin yhtä hyvä kuin radiopuhelimessa. Me ainakin pärjätään näillä ihan hyvin ja tosiaan mainittakoon vielä, että ne on käytössä ihan päivittäin. Kaverilla on käytössä Nabby , eli puhelimen välityksellä toimiva hälytin. Siinä on kivoja toimintoja ja se toimii oikein hyvin muuten, mutta kantavuus on erittäin heikko. Toivottavasti näitä saadaan kehitettyä