Siirry pääsisältöön

sormiruokailu vs sose

Sormiruokailu on ollut jo vähän aikaa ”the way to go”. Luin aiheesta jo ennen meidän pikkusen syntymää ja innostuin jo silloin hieman. Silti aloitimme soseruokailun vähän alle 4kk. Olen kyllä ajan tasalla kaikista suosituksista, mutta jokainen tekee minun mielestä niinkuin heidän lapselleen sopii. Noo, me sitten syötiin soseita, kunnes saatiin istuttamislupa neuvolasta 5kk iässä. Tilda on nyt n. 8kk vanha ja syö edelleen 1-2 ateriaa viidestä soseena. Yleensä hän syö aamupalan, lounaan ja välipalan sormiruokaillen ja päivällisen sekä iltapuuron syötettynä. Olemme siis päätyneet tähän sen takia, että hän tottuisi mahdollisimman moneen ruokaan ja makuun jo ennen sormiruokailua.


Kuvan Ezpz lautanen ainoastaan käytössä puuroa syödessä tai matkoilla. Muuten sormiruoat syödään suoraan Tripp Trappin tarjottimelta.

Rehellisiä jos ollaan, niin onhan se sitäpaitsi helpompi matkan päällä syöttää se välipala kun antaa lapsen itse sotkea vaatteensa ym. Lisäksi sormiruokailusessio voi helposti kestää jopa tunnin, kun soseen syöttäminen kestää ehkä n. 15 minuuttia. Niin kauan kun tyttö suostuu tähän tai sormiruokailutaidot kehittyvät niin, että ravintoa menee enemmän suuhun kun lattialle, aiotaan jatkaa näin. 

Toki monella tapaa sormiruokailu on myös helppoa. Varsinkin nyt, kun lapsi on jo oppinut viemään lähes kaiken suuhun. Saan itse syödä suhteellisen rauhassa, enkä ole kiinni syöttämisessä ensin. Ja ideana koko sormiruokailussahan on juuri se, että lapsi oppisi mahdollisimman nopeasti syömään itse. Meillä karttui kyllä nopeasti taidot. Pinsettiote tuli nopeasti, kun välipalaksi syötiin Talk muruja ja mustikoita.

Lämmöllä suosittelen ostamaan jonkun sormiruokailukirjan. Itse ostin Marjut Ollillan Simppeliä sormiruokailua kirjan. Siinä kerrotaan niin paljon kaikkea lapsen ruokailusta, että tämä kirjahan olisi pitänyt olla jo synnytyslaitoksella luettavana! Aivan loistava! 
Suosittelen toki myös tässäkin asiassa Facebook-ryhmää. Sieltä olen itse saanut aivan korvaamattomia vinkkejä muilta.




Pelkäsin alussa antaa Tildalle yhtään mitään sormiruokaa. Olinhan varma, että tapan ensimmäisen lapseni näin. Kirjan luettuani, luotin sen tietoon. On normaalia yskiä ja jopa oksentaa osa ulos. Lapsen kakoamisrefleksi syntyy paljon ylemmällä suussa, kuin aikuisen. Nyt ollaan sormiruokailtu n. 3kk ja enää en oikeastaan pelkää. Jännittää toki aina vähän antaa jotain uutta, mutta olen huomannut, että varsinkin isovanhemmat sekä muut jännittävät kyllä enemmän.

Vaikka sormiruokailu ei ole enää niin uusi juttu, olen silti yllättynyt siitä, kuinka moni kauhistelee ja ihmettelee edelleen kovasti tätä asiaa. Tiedonpuutettahan se vain on hyvät ihmiset. Kertokaa ja selittäkää muille. Lainatkaa heille kirja luettavaksi, niin heidänkin pelot hälvenee pikkuhiljaa.

Yksi tärkeä, oppimani asia on: helpoimmalla pääset kun on hyvä hihallinen essu. Ja yksi ehdoton asia: resorit hihoissa! Meillä on niitä kaksi. Yksi pienempi Prismasta ostettu Pilvimerkkinen ja toinen Facebookin kautta tilattu, Nalalan käsityönä tehty essu.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyöräkärry

Jo ennen lasta olen haaveillut pyöräkärrystä, en tiedä miksi, mutta ne on aina kiehtonut minua omalla tavallaan. Oli siis melkeinpä itsestäänselvyys, että hankin meille sellaisen. Keväällä, lumen sulattua pois, aloin heti tutkia asiaa tarkemmin. Hyvin monessa paikkaa suositeltiin ostamaan ns. Kunnon kärryn (lue: kalliimman), koska halvemmat mallit on esim. Hyvin painavia ja raskaita vetää.  Kaksi merkkiä jäi siis, Thule ja Croozer. Seuraava asia, mikä oli myös minulle itsestäänslvyys, oli että kärry hankitaan käytettynä, koska minulla ei olisi mitenkään varaa uuteen. Sitten piti päättää, ostaisinko yksi-vai kaksipaikkaisen..No, tässä ajattelin lähinnä nyt Tildan ja hänen serkkupojan kannalta asiaa. Toki aina täytyy miettiä myös tuleeko meille ehkä joskus toinen lapsi, mutta meillä ei ole tarkoitus hankkia lapsia hyvin pienellä ikäerolla ainakaan. Koskaan ei toki tiedä, miten käy yms. Mutta näin olemme ajatelleet. Päätin nyt silti, että halusin kaksipaikkaisen kärryn. Onpa

Angelcare vaipparoskis

Tarvitseeko vaipparoskista? Rehellinen vastaukseni on, ei. Tosin, jos hoitopöytä on pitkän matkan päässä keittiönroskiksesta ja haluat pitää hajut poissa, tämä on kyllä erittäin kätevä. Tätä ei oikeasti tarvitse tyhjentää, ennenkuin se on täynnä. Se ei päästä hajuja läpi eikä meidän koirat pääsisi sitä edes vahingossa penkomaan. Ison miinuksen tämä saa tosin siitä, että täyttökasetteja täytyy aina tilata netin kautta (ja monesti ne on loppu varastosta). Prismasta ja Lastentarvikkeesta löytyy kyllä Tommee Tippee -merkin kasetteja, mutta ainakin Lastentarvikkeen myyjän mukaan, ne ei satu Angel care -roskikseen. Ostimme tämän oman verkkokauppa.com:ista , kun kävimme Helsingissä lomalla ennen vauvan syntymää. Sieltä sitten tilaan nuo vaihtokasetit aina. Jälkiviisaana ostaisin ehkä nyt tuon Tommee tippee -merkkisen, koska olisi huomattavasti helpompi ostaa niitä vaihtokasetteja siihen. Meiltä tämä saa äänen.

Pillimuki, nokkamuki, snapsilasi, taikamuki

Tämä viidakko on loputon, vaihtoehtoja on niin paljon. Mikä pitäisi valita? Mikä vaikuttaa negativisesti hampaiden kasvuun, mikä ei? Olisi tehnyt mieli huutaa, että kertokaa nyt joku, mikä se oikea ratkaisu on! Kuvassa näkyy meidän juomapullot ja no, kaikkia vaihtoehtoja on kokeiltu. Tottakai, koska kaikkea täytyy kokeilla ennenkuin tietää. Kaikessa tämä ei ehkä päde, mutta nämä ovat olleet suht. Halpoja kokeiluja. Tilda on alusta asti syönyt iltamaidon pullosta. Minulla ei noussut rintamaito kun vasta viikko synnytyksestä, joten pakko oli opetella juomaan jotenkin muuten, kuin rinnasta. Siihen me valitsimme pullon. Hörpyttäminen olisi ollut toinen vaihtoehto.  Kun tuli aika siirtyä ruokajuomiseen, eli meillä veteen, valitsimme aluksi nokkamukin. Toiset eivät suosittele tätä hampaiden kehityksen takia, mutta en kuitenkaan osaa sanoa onko tämä tutkittua tietoa vai ei. Itselläni on nuorena ollut paha purentavika, jota yritettiin korjata n. 10 vuotta erilaisilla hammasraud